PalloTV - Suomi tasapeliin Islantia vastaan – pallollinen tekeminen sakkasi
TULEVAT PELIT:

Veikkausliiga

Veikkausliiga

Ykkönen

Kansallinen Liiga

Kansallinen Liiga

Kansallinen Liiga

Kansallinen Liiga

Ykkönen

Ykkönen

Ykkönen

Ykkönen

Kansallinen Liiga

Se suomalainen jalkapallosivusto

Otteluraportti
|
26.03.2022

Suomi tasapeliin Islantia vastaan – pallollinen tekeminen sakkasi

Suomi-Islanti 1-1 (1-1)

Suomen jalkapalloilun A-maajoukkue päätyi lauantaina 1-1 tasapeliin harjoitusottelussa Islantia vastaan Espanjan Murciassa. Maajoukkue pelaa viikon Espanjan leirillään kaksi ottelua, joista tiistaina on vuorossa Slovakia vieraissa.  Leiri ja ottelut ovat osa maajoukkueen valmistautumista kesäkuussa käynnistyvään Kansojen Liigaan ja vuoden päässä siintäviin EM-karsintoihin.

Maajoukkueemme elää pienoista muutosvaihetta. Rivistä on poistunut muutama keskisektorin runkopelaaja, Toivio, Arajuuri, Sparv, joiden pelipaikoikoille katsellaan nyt uutta verta ja erilaisia pelaajatyyppejä. Leiritykseen kutsuttiin peräti viisi A-maajoukkuedebytanttia, joista laitapelaaja Miska Ylitolva ja toppari Miro Tenho olivat avauskokoonpanossa Islantia vastaan. Muut debytantit aloittivat penkiltä.

Lauantain ottelu alkoi sekavissa merkeissä, mutta islantilaisten pallollisessa tekemisessä oli sen verran enemmän systemaattisuutta, että he saivat alkuun otteen pallosta. Islanti pyrki myös häiritsemään Suomen pelinrakentelua ylhäältä, ja se tehosi. Suomella oli suuria vaikeuksia saada omaa pallolista peliään rullaamaan.

Ottelua oli pelattu 11 minuuttia, kun Suomella oli menossa yksi harvoista hyvistä pallollisista vaiheista, jonka jatkona Urho Nissilä pääsi vapauttamaan Teemu Pukin maalitekopaikkaan, eikä maalitykki erehtynyt, vaan vei suomipojat tyynesti johtoon. Hieno pelitilannemaali.

Maalin myötä myös Suomi pääsi hiukan paremmin peliin mukaan ja ottelutapahtumat tasoittuivat. Islanti piti edelleen palloa, mutta sen hyökkääminen kilpistyi toistuvasti suomalaisten 5-3-2-puolustusmuotoon, joka piti islantilaisten pelaamisen muodon ulkopuolella. Vaara-alueille ei ollut mitään asiaa. Islantilaisten pallollinen pelaaminen olikin pitkälti pallon kierrättämistä alakerrassa.  

Meikäläisillä oli sen sijaan hankaluuksia pysyä pallossa, ja saada aikaan pitempiä pallollisia vaiheita. Siksi myös hyökkääminen jäi piippuun. Suomen keskikenttä ei missään vaiheessa onnistunut rauhoittamaan joukkueen pallollista peliä, vaan sitä leimasi Suomelle nykyisin jo hiukan vieras pallollinen levottomuus ja epävarmuus, mikä näkyi muun muassa helppoina harhasyöttöinä ja -pallonmenetyksinä. Hyökkäyspelaaminen jäi pitkälti harvojen vastahyökkäysten varaan.

Ottelun 37. minuutilla Islanti prässäsi jälleen korkealta ja sai aikaan riiston, jonka seurauksena kk-pelaaja ja joukkueen kapteeni Birkir Bjarnason pääsi laukomaan pelivälineen maalivahti Jesse Jorosen selän taakse kuudentoista rajalta. Todella komea laukaus. Maalia edelsi jakso, jossa Suomi suorastaan kaivoi verta nenästä, kun se tipahti jostain syystä kerta toisensa jälkeen aina vain matalampaan blokkiin.

Tasoitusosuman jälkeen ote siirtyi yhä selvemmin Islannille. Suomi makasi edelleen matalassa blokissa ja näytti perin staattiselta. Pallolliseen pelaajaan ei saatu painetta ja Islanti sai häärätä 25-metrissä mielensä mukaan. Suomen onneksi Joronen oli hyvällä pelipäällä maalillaan ja esitti pari todella komeaa paraatitorjuntaa. Puoliajalle mentiin tasalukemissa.

Ottelun toinen puolikas alkoi meikäläisittäin yhtä sekavissa merkeissä kuin ensimmäinen puolikas päättyi. Joukkueemme pallollisesta tekemisestä tuli ikävä takauma takavuosilta, jolloin meillä ei käytännöllisesti katsoen ollut pallollista vaihetta, mistä puhua. Penkillä istunutta syöttökonetta Glen Kamaraa tuli suorastaan ikävä.

Ja kun Suomen peli sakkasi, Islanti otti kuskin paikan, ja sai toistuvasti painettu pelin Suomi-päätyyn. Islantilaisten pallollinen tekeminen saatiin kuitenkin ohjattua laitoihin, mistä harvemmin tehdään maaleja. Maalitekoyritykset olivat lähinnä kaukolaukauksia, joihin Joronen sai venyttää tosissaan muutaman kerran.

Toisen puoliajan edetessä Islanti aloitti vaihtorumban, ja teki viisi vaihtoa, mikä sekoitti heidän peliään ja Suomi pääsi jälleen mukaan peliin. Valitettavasti suomalaisten pallollisen tekeminen oli edelleen tahmeata.

Ottelun 72. minuutilla päävalmentaja Markku Kanerva suoritti neljä vaihtoa, jonka myötä Jere Uronen tuli laidalle, Glen Kamara keskikentälle ja Joel Pohjanpalo kärkeen. Myös laitapelaaja Mikael Soisalokin pääsi debytoimaan maajoukkueessa.

Vaihdot piristivät Suomen hyökkäyspeliä, ja peli saatiin painettua Islannin päätyyn ja vaihteeksi myös pidettyä siellä pitempiä jaksoja. Islantilaisten peli puolestaan sekosi heidän vaihtojensa myötä ja heidän pallolliset vaiheensa lyhenivät merkittävästi.

Ottelun loppuun nähtiin vielä vanhan ajan hawai-vaihe, jossa peli aaltoili päästä päähän kontrolloimattomasti ja läheltä-piti-tilanteet seurasivat toisiaan molemmissa päissä, mutta lisämaaleja ei enää nähty.

Lauantain ottelu oli Suomelta vaisu esitys. Joukkueen pallollinen tekeminen oli yllättävän heikkoa ja epävarmaa. Keskikenttä ei missään vaiheessa saanut ottelusta kunnollista niska-peppu-otetta. Niinpä eteenpäin pelaamisesta, saati hyökkäämisen treenaamisesta, ei tullut oikein mitään. Matalassa blokissa makaamista saatiin sen sijaan harjoitella ihan riittävästi, mikä ei liene ollut tarkoitus Islannin tasoista maata vastaan. Tällaiset esitykset lienevät se hinta, mikä meidän on vielä maksettava siitä, että valmennus pääsee tekemään kokeiluja ja näkemään eri pelaajia tositilanteissa.

Suomi-Islanti 1-1 (1-1)

12ʹ 1-0 Teemu Pukki
38ʹ 1-1 Birkir Bjarnason

Toimittaja: Junnu Leskelä

Artikkeliin liittyviä aiheita: