RAPORTTI: Suomi - Bosnia-Hertsegovina 1-1 (1-0)

Huuhkajien avaus Kansojen Liigassa oli pettymys. Silmissä kiilunut voitto Bosnia-Hertsegovinaa vastaan muuttui happaman makuiseksi 1-1 (1-0) tasapeliksi ottelun lisäajalla. A-liigaan nousua tavoitellessa tämä tarkoittaa sitä, että paineet vierasvoiton ottamiseksi Romanialta ja Bosnialta kasvavat. Olympiastadionilla oli yli 20 000 katsojaa ja, kiitos Pohjoiskaarteen kannattajien, tunnelma oli erinomainen.

Bosnia-Hertsegovina pääsi yllättämään Suomen jo heti alkuvihellyksessä, kun se ei pelannutkaan ennakoidulla tavalla. Kolmen topparin sijasta vastustajan käyttämä järjestelmä oli lähempänä 4-3-3:a. Se sai suomalaisten pasmat muutamaksi minuutiksi sekaisin, mutta kolmen Bosnian erikoistilanteen jälkeen Huuhkajien palikat löysivät paikkansa.

Suomi otti pelistä aina toisen puoliajan puolivälin paikkeille kestäneen kontrollin. Pallollisen pelin hallinta oli vahvaa, vaikka prosenttilaskurit näyttivätkin lähes tasalukemia. Se näkyi myös Huuhkajien hyökkäyspelissä, jossa alkoi olla jo runsaasti varianttia esimerkiksi viime kesän EM-kisaotteluihin verrattuna. Bosnian puolustusta päästiin ahdistelemaan niin rakentamalla omaa peliä, korkealla prässin tuottamista riistoista, vastahyökkäyksistä kuin erikoistilanteistakin.

Maalipaikkojen hyödyntäminen jäi puolitiehen. Kansainvälisissä otteluissa - oli vastustaja melkein mikä maa tahansa - tilaisuuksia tulee harvemmin kuin sarjaotteluissa. Siksi ne tulisi hyödyntää suuremmalla onnistumisprosentilla.

Suomi sai ensimmäisellä puoliajalla kaksi tilannetta, joissa Bosnian puolustusta yritettiin murtaa kolmella peräkkäisellä laukauksella. Näistä yksi - aivan ensijakson loppuminuuteilla tullut Rasmus Schüllerin veto - tuotti VAR-tarkistuksen jälkeen rangaistuspotkun, josta Teemu Pukki viimeisteli kliinisen varmasti. Schüllerin laukaus osui Sanjin Prcićiä käteen.

Pukki oli yksi Suomen parhaista pelaajista. Missatut maalintekopaikat eivät kerro hyökkääjän hyvyydestä. Hyökkääjä elää maaleista ja maaleista hänet muistetaan. Silti se näkymätön työmäärä, jonka Pukki raatoi kärjessä oli jälleen jotain yli-inhimillistä luokkaa raskaan seurakauden päätteeksi pelatussa ottelussa. Se myös nostaa Pukin ottelun ykkösnimeksi.

Suomella oli ajoittaisia ongelmia pelin avaamisessa. Harhasyöttöjä omalla puolustusalueella tuli aivan liikaa, mutta tällä kertaa Bosnia-Hertsegovina ei niistä päässyt rankaisemaan. Hasseja sattui niin maalivahti Lukas Hradeckylle kuin puolustuslinjan pelaajillekin. Ongelmaa kannattaa hioa, sillä Suomen nykyisen puolustuslinjan pelaajat ovat ylös päin pelaamaan pyrkiviä. Avauspelin toimiessa se on iso apu hyökkäyksen rakentelemisessa. Siihen auttaa myös roolitus - onko keskikentän pohjalla puolustava rouhija vai pallollisesti taitava hyökkäävä rakentaja.

Toisen puoliajan puolivälissä tehdyt vaihdot käänsivät pelin kulun. Bosnian vaihdot onnistuivat paljon paremmin kuin Suomen. Bosnia otti kentän haltuunsa ja ne pyhät numerot - pallonhallintaprosentit - kääntyivät lopulta vieraiden eduksi. Suomi vetäytyi kuoreensa ja passivoitui, jolloin Bosnia sai kentän haltuunsa ja Huuhkajien rooliksi jäi kytätä vastaiskupaikkoja.

Niinhän siinä lopulta kävi, että Bosnia teki "unkarit" ja tuli tasoihin lisäajalla viimeisestä mahdollisesta tilanteesta. Vieraiden 36-vuotias veteraanihyökkääjä Edin Džeko keskitti reunasta ja Smail Prevljak tälläsi pallon maaliin. Loppujen lopuksi se oli pienestä kiinni - Leo Väisänen yritti syötön katkoa, mutta hänen pusku oli puhdas huti. Jos se olisi osunut, tuhannet pohjoiskaarrelaiset juhlisivat iloisin mielin voittoa Helsingin yöelämässä.

Tämän päiväinen oli tuttu tarina suomalaisessa palloiluhistoriassa. Oli kyse jalkapallosta, jääkiekosta tai salibandystä, historia tuntee monen monta ottelua, jossa Suomi on menettänyt varmalta tuntuneen johtonsa tai menettänyt johtonsa viimeisillä hetkillä. Näin nousee jälleen kysymys, onko meillä voittamisen kulttuuria? Onko meillä paineensietokykyä? Onko meillä eväitä pelata johto- tai suosikkiasemassa? Tämä ilta näytti, että harjoittelemista on sillä(kin) saralla.

Mutta päävalmentaja Markku Kanervan sanoin jalkapalloilu on joskus tällaista. Positiiviset asiat otetaan mukaan. Negatiivisista opitaan. Niihin ei jäädä vellomaan.

Kansojen Liigan neljän ottelun rupeama jatkuu seuraavaksi kotiottelulla Montenegroa vastaan. Se pelataan Olympiastadionilla ensi tiistaina. Montenegro on varmasti astetta heikompi kuin Bosnia, mikä tekee ottelun luonteesta täysin erilaisen. Ennalta arvioiden vastustaja antaa Suomen hallita peliä. Montenegro puolustaa syvältä ja tiiviisti kytäten virheitä ja vastaiskupaikkoja.

Maalintekotilaisuuksia tulee olemaan harvemmassa niin kauan kuin ensimmäinen maali odottaa syntymistään. Siksi tilaisuuksien hyödyntäminen suurella prosentilla tulee olemaan tärkeää. Suomen puolustuslinja päässee pelaamaan aiempaa ylempänä. Silloin tarvitaan myös avauspelaamisen parempaa onnistumista. Harhasyötöt voivat koitua kohtaloksi.

La 4.6.2022, Helsinki, Olympiastadion
Suomi - Bosnia-Hertsegovina 1-1 (1-0)
45.+1 1-0 Teemu Pukki (rp)
90.+3 1-1 Smail Prevljak
yleisöä: 20 181

-Raine Pernu

Artikkeliin liittyviä aiheita: