RAPORTTI: Hollanti - Suomi 2-0 (1-0)

Helmarit hävisi EM-kisojen kenraaliharjoituksensa Hollannille maalein 0-2 (0-1). Häviöstä huolimatta esitys oli valovuosia edellä maanantaiseen Japanille kärsittyyn rökäletappioon verrattuna. Toisaalta se, mitä Enschedessä nähtiin, jätti myös kysymysmerkkejä. Mahdollisuuksia puutteiden korjaamiseen on enää vähän ja ne on tehtävä harjoituskentällä, sillä Helmarien ensimmäinen EM-ottelu on jo ensi viikon perjantaina.

Molemmat joukkueet lähtivät otteluun oletetulla ykköskokoonpanollaan, minkä vuoksi Hollanti oli mitä mainioin mittari Helmarien tuloksentekokyvylle. Hollanti on puolustava Euroopan mestari ja viime aikaisista vaikeuksistaan huolimatta se on rankingissa mm. Espanjan ja Saksan edellä. Maata ei kylläkään pidetä mestarisuosikkina. Hollantia voineekin verrata tilastollisesti ja tasollisesti Tanskaan, jonka Suomi kohtaa alkulohkon keskimmäisessä ottelussa.

Helmarit pystyi aika ajoin pitkiinkin pallonhallintajaksoihin. Kun pallo oli Suomella, sen hallinta ei ollut vain siirtelyä puolustuslinjassa tai toivotaan-toivotaan roiskaisuja hyökkäyssuuntaan. Suomi pystyi omassa pelinrakentelussaan ja hyökkäyksien luomisessa haastamaan Hollannin puolustuksen vähintäänkin hyvällä tasolla. Japania vastaan nähdyt hyvät pallonriistot jatkuivat myös Enschedessä.

Se, missä oli puutteita, oli hyökkäyksien päättämisessä. Yksinkertaisesti sanottuna Suomi oli tehoton. Helmaripelaajien laukaukset pysähtyivät turhan usein blokkauksiin tai puolustajan katkoihin. Keskityksistä ja erikoistilanteista huolehti Hollannin ulottuva maalivahti Sari van Veenendaal, jonka torjuntataitoja helmarihyökkääjät pääsivät testaamaan aniharvoin. Keskeneräiseksi jääneitä hyökkäyksiä oli kyllä tarpeeksi, jotta kuparinen olisi rikkoontunut.

Van Veenendaal ohitettiin kerran toisen puoliajan alussa, mutta maali hylättiin Emma Koiviston rikkeen vuoksi. Suomen paras paikka oli myös Koivistolla, mutta Hollannin puolustaja pelasti hänen puskunsa maaliviivan läheltä ensimmäisellä puoliajalla.

Hollannin tähtihyökkääjä Vivienne Miedema oli pitelemätön Suomen puolustukselle. Maaliverkko soi Tinja-Riikka Korpelan selän takana ensimmäisen kerran puolen tunnin kohdalla. Linda Sällströmin pallon menetyksestä alkoi Hollannin pitkä, hidas ja rauhallinen hyökkäyksen rakentelu. Sen päätteeksi pallo pelattiin linjojen väliin ja Miedema purjehti maalintekoon.

Miedema oli pahan teossa toisen kerran 70. minuutilla. Hollanti oli rakentamassa hidasta hyökkäystä, jonka Suomi sai katkaistua. Topparina pelanneen Elli Pikkujämsän huolimattoman syötön johdosta Hollanti sai käännettyä tilanteen uudeksi, nopeaksi hyökkäykseksi. Victoria Pelova pelasi puolustuslinjaan kiirehtineen Pikkujämsän ulos tilanteesta ja syötti Miedeman maalintekoon. Korpela sai jalkaa väliin, mutta pallo meni maaliin.

Se tiedetään, että Suomen paras ase on tiivis ja onnistunut puolustuspeli. Sen viimeisenä lukkona seisoo kokenut maalivahti Korpela. Sen päälle on hyvä rakentaa, mutta Suomi tarvitsee myös tehoja. Puolustuspelaaminen on vain puoliruokaa - onnistuessaan sillä saa vähämaalisen tai maalittoman tasapelipisteen sieltä ja toisen täältä. Yhden kerran se voi toimia, toinen on jo hyvää tuuria ja kolmas satumaista onnea, mutta jatkoon niillä ei päästä.

Tehoja tarvitaan jo senkin takia, että EM-kisojen vastustajien kalibeeri on huippuluokkaa. Vaikka kuinka yrität puolustamisen kautta pelata, useinmiten huippumaat jauhavat vaikka väkisin edes sen yhden voittoon tarvittavan maalin. Se jo yksistään tekee yltiöpuolustamisen turhaksi varsinkin, kun Suomella on siinä omat ongelmansa.

On siis yhdentekevää häviääkö sympaattisesti saappaat jalassa kaatuen vai rökälemäisesti isoilla numeroilla. Kummallakin saa nolla pistettä ja nolla pistettä on aina nolla pistettä. Vain maaleja tekemällä ottelut voitetaan. Silloin omassa päässä onnistumisprosentin ei tarvitse aina olla sata.

Tehojen lisäksi Suomen puolustuspelaaminen kaipaa hienosäätöä. Boksipuolustamisessa on ollut suuria ongelmia eikä se ollut ongelmatonta nytkään, vaikka esimerkiksi Hollannin keskityksistä Suomi sai pahimman vaaramomentin pois puskemalla keskittäjän laitoihin. Tässä pelissä nähtiin myös paljon etäisyysvirheitä. Kun olisi ollut syytä pelata tiiviisti, oltiin leveällä ja päin vastoin. Vastustajalla oli välillä aivan liikaa tilaa pelata ja syöttää.

Paljon on kirjoitettu siitä, ettei suomalaispelaajien tempo riitä kaikkein kovimmissa kansainvälisissä peleissä. Hollantia vastaan Suomi ei ollut vaikeuksissa vauhdin kanssa, mutta EM-lopputurnauksessa vauhti on pykälää korkeampi ja pallollisen pelaajan aika reagoida minimaalinen. Tempovajeeseen pitäisi löytää jokin lääke ja nopeasti. Yksi ase on tietenkin ottaa vauhti pois ja pakottaa vastustaja kävelytahtiin mukaan.

Helmarit matkaa Enschedestä nyt kanaalin ylitse Englantiin. EM-kisat alkavat Suomen osalta perjantaina, jolloin Helmarit heitetään suoraan syvään päähän. Avausottelussa vastaan asettuu Espanja, joka on yksi kisojen voittajasuosikeista.

La 2.7.2022, Enschede, De Grolsch Veste
Hollanti - Suomi 2-0 (1-0)
30. 1-0 Vivienne Miedema
70. 2-0 Vivienne Miedema

-Raine Pernu

Artikkeliin liittyviä aiheita: