RAPORTTI: Espanja - Suomi 4-1 (1-1)

Helmarien avaus naisten EM-kisoissa oli odotetusti tappiollinen. Lupaavasta alusta huolimatta Espanja pyyhkäisi suomalaisilla nurmen pintaa lopputuloksella 4-1 (1-1). Suomen ainoasta maalista vastasi Linda Sällström. Helmarien ykkösnimeksi kohonnut maalivahti Tinja-Riikka Korpela pelasti Suomen murskatappiolta.

Ottelu alkoi väkevästi. Pelikello oli ehtinyt raksuttaa vain viitisentoista sekuntia, kun Espanja hätyytteli ensimmäisen kerran Suomen maalia. Tilanne liputettiin lopulta paitsioksi, joka jäi ainoaksi koko ottelussa. Paitsion jälkeinen epäsuora vapaapotku käynnisti Suomen hyökkäyksen, jossa Anna Westerlund antoi pitkän ja napakan syötön Linda Sällströmille Espanjan topparien väliin. Sällström purjehti karkuun ja laukoi pallon takatolpan kautta verkkoon.

Sällströmin maalin syntyessä pelikello näytti 49 sekuntia. Kyseessä oli naisten EM-kisahistorian toiseksi nopein maali. Vain englantilainen Karen Farley on onnistunut heiluttamaan verkkoa nopeammin kuin Sällström. Se tapahtui vuoden 1995 kisojen kaksiosaisen Saksan ja Englannin välierän toisessa osaottelussa, joka pelattiin Bochumissa.

Sällströmin maalin synnyttyä unisimmatkin heräsivät ja alkoivat ihmetellä, kirjoitetaanko tässä kisojen ensimmäistä sensaatiota. Ei lopulta kirjoitettu. Suomi pakotti Espanjan tekemään täyden päivätyön voittonsa eteen, mutta kuten niin monessa aikaisemmassa vastaavassa ottelussa, Suomen käyrä laski loppua kohti ja vastustajan nousi.

Lopputuloksen taustalta löytyy kaksijakoinen tarina.

Toisaalta suomalaispelaajien esitys oli sellainen, että Helmarien voi sanoa kaatuneen saappaat jalassa. Esitys oli sellainen, että sen kanssa voi lähteä luottavaisin mielin kohtaamaan seuraavaa vastustajaa. Suomi oli lähes mahdottoman paikan edessä, mutta teki kaikkensa ylivoimaista vastustajaa vastaan. Puolustuksen paniikista ei ollut tietoakaan eivätkä suomalaispelaajat suostuneet pelkiksi pujottelukepeiksi.

Toisaalta muutamat numerot kertovat äärimmäisen karua kieltään, mitä kentällä todellisuudessa tapahtui. Espanjalla oli käsittämättömät 62 hyökkäystä, joista se sai luotua 32 maalintekoyritystä. Niistä 13 suuntautui maalia kohti. Suomen vastaava paketti tarjosi kymmenen hyökkäystä. Niistä syntyi neljä yritystä, joista kaksi suuntautui maalia kohti.

Tinja-Riikka Korpela teki maalillaan yhdeksän torjuntaa, jotka pitivät huolen, etteivät numerot revenneet hävettävän suureksi. Korpelan torjuntojen arvo Espanjan vyörytysten edessä nousee vielä isommaksi, kun ottaa huomioon, ettei hän pitänyt puolustusta pystyssä yksin. Westerlund pelasi myös mainion pelin katkomalla syöttöjä ja blokkaamalla laukauksia.

Lisää tylyjä lukuja: Espanjalla oli 17 kulmapotkua Suomen nollaa vastaan, mikä missä tahansa jalkapallo-ottelussa on aivan käsittämätön lukema saatikka sitten tällä tasolla. Tilastollisesti luku on iso, mutta se kertoo myös Suomen puolustuspelin onnistumisesta puolitiehen asti. Helmarien onnistui lähestulkoot nollata Espanjan pelitilannehyökkääminen. Ne, joita Korpela ei napannut näppeihinsä, hän torjui tai kenttäpelaajat joko katkoivat, blokkasivat tai purkivat kulmapotkuiksi.

17 kulmapotkua ottelussa on vain sellainen määrä erikoistilanteita, että epäonnisimman ja/tai tuhlailevimmankin joukkueen on pakko onnistua jossain vaiheessa. Lopulta erikoistilannemaaleja syntyi kolme, joista yksi oli kulmapotku, toinen epäsuora vapaapotkun päätteeksi tehty ja kolmas rangaistuspotku.

Erikoistilannepuolustamisen lisäksi Suomi menetti pelin oman pään ilmatilassa, jonka herruudesta taistellessa Espanja vei Helmareita litran mitan lailla. Espanjan neljästä maalista kolme - mukaan lukien ainoa pelitilanneosuma - tehtiin puskemalla. Espanja ei ole edes kovin tunnettu hyvänä pääpelijoukkueena. Toisaalta kehnon boksipuolustamisenkin kaikuja oli. Irene Paredesin kulmapotkusta tekemä tasoitusosuma ja Lucía Garcían viimeistelemä 3-1 maali olisivat olleet estettävissä.

Otetaan vielä loppuun yksi karu numero. Pallonhallinta oli Espanjan hyväksi prosentein 67 - 33. Näidenkin numeroiden takaa löytyy jotain positiivista. Vaikka pallo oli Suomen hallussa vain harvoin, Helmarit osasi tehdä ajoittain oikeita asioita sen kanssa. Varsinkin ne vähäiset suoraviivaiset pitkien syöttöjen hyökkäykset yllättivät Espanjan puolustuksen. Toinen niistä päättyi maaliin, toinen ei. Ne tehot, ne tehot?

Helmarien EM-kisaurakka jatkuu ensi tiistaina, jolloin pelataan alkulohkon toinen ottelu Tanskaa vastaan. Lähtöasetelmat toiselle kierrokselle selviävät, kun Saksan ja Tanskan välinen myöhäisillan ottelu on saatu päätökseen.

Pe 8.7.2022, Milton Keynes, Stadium MK
Espanja - Suomi 4-1 (1-1)
1. 0-1 Linda Sällström
26. 1-1 Irene Paredes
41. 2-1 Aitana Bonmatí
75. 3-1 Lucía García
90.+5 4-1 Mariona Caldentey (rp)
yleisöä: 16 819

-Raine Pernu

Artikkeliin liittyviä aiheita: