Kaksi kovaa paikallisderbyä värittää perjantai-illan sarja-avausta.

Ykkösen sarjakausi potkaistaan käyntiin tänä viikonloppuna. Ohjelmassa on täysi kierros, jonka ottelut ovat siroteltu perjantaille, lauantaille ja sunnuntaille. Suomen Palloliiton sarjauudistuksen myötä alkava kausi tulee jäämään nykymuotoisen Ykkösen viimeiseksi, sillä sen yläpuolelle perustetaan uusi sarjataso - Ykkösliiga. Kaudesta povataan jopa ennätyksellisen tasaista. Ylivoimaista nuosijasuosikkia ei ole.

Sarjauudistus ei käytännössä vaikuta sarjapaikkansa säilyttäviin seuroihin ollenkaan. Niiden osalta sarjataso suoraan Veikkausliigan alapuolella säilyy ennallaan, mutta nimi muuttuu Ykkösliigaksi. Ensi kaudella joukkueita tulee olemaan kaksi vähemmän eli kymmenen. Vähennys toteutetaan supistamalla Kakkosesta nousevien määrä yhteen.

Vastaavanlainen muutos tapahtui viimeksi kauden 1972 jälkeen. Silloin valtakunnallisen Mestaruussarjan ja kolmilohkoisen II-divisioonan väliin perustettiin uusi sarjataso. I-divisioonan ensimmäinen kausi pelattiin vuonna 1973.

Tämän kauden sarjajärjestelmä pysyy ennallaan. 22 kierrosta sisältävän runkosarjan jälkeen Ykkönen jakaantuu ylempään ja alempaan loppusarjaan, joissa pelataan viisi kierrosta. Ylemmän loppusarjan voittaja nousee Veikkausliigaan kaudeksi 2024.

Liigakarsinta tapahtuu kolmivaiheisesti. Kahdessa ensimmäisessä vaiheessa ylemmän loppusarjan 2.-4. sijoittuneet ratkovat yksiosaisissa otteluissa sen, mikä niistä kohtaa Veikkausliigan alemman loppusarjan toiseksi viimeiseksi sijoittuneen. Varsinainen liigakarsinta pelataan tuttuun tapaan kaksiosaisena. Alemman loppusarjan kolme viimeistä putoavat - kyllä ja ihan oikeasti - (vanhasta) Ykkösestä (uuteen) Ykköseen.

Veikkausliigasta pudonnut, liigakarsinnan voittaja, seitsemän sarjaan jäänyttä ja sarjapaikkansa säilyttänyttä sekä Kakkosen parhaiden pudotuspelien voittaja muodostavat ensi kaudella historian ensimmäisen Ykkösliigan. Uusi Ykkönen rakentuu kokonaan uusiksi vanhasta Ykkösestä putoavien ja Kakkosen pudotuspeleistä mukaan selvinneiden voimin.

Monen seuran nimi pomppaa esiin voittajaa arvuutellessa

Ykkösestä povataan tasaista sarjaa. Pelaajabudjetteja vertaillessa suosikkeja valitseva sormi osoittaa kahta vanhaa tuttua seuraa - lähes kolmen sadan tuhannen kassalla operoivaa TPS:ää ja reilulla parilla sadalla tonnilla pärjäävää FF Jaroa. Muut lukunsa ilmoittaneet sijoittuvat 120 000 ja 150 000 euron välimaastoon.

Parrasvaloihin palannut JJK Jyväskylä aikoo kahlata sarjan läpi 90 000 eurolla ja se näkyy myös pelaajasiirtotaulukossa. Isoja kaloja edes Ykkösen mittapuulla ei ole tarttunut kettupaitojen haaviin.

KPV ei ole kertonut pelaajabudjettinsa suuruutta, mutta viime kaudella seura sai palamaan neljännesmiljoona euroa. Valistunut arvaus on, että ihan näin suuria rahoja Kokkolassa ei tällä kaudella aiota eikä voida käyttää.

Kun karut talousluvut työnnetään syrjään, TPS:n ja FF Jaron rinnalle nousee useita nousijakandidaatteja. Turussa ja Pietarsaaressa joukkueiden rakenne on muuttunut jopa hämmästyttävän samankaltaiseksi. Talven aikana molemmat tekivät runsaasti sopimuksia reserveissä tai junioreissa pelanneiden alueiden omien kasvattien kanssa.

TPS:n ja FF Jaron toimet sopimusmarkkinoilla loivat vahvaa mielikuvaa kassavarantojen hupenemisesta. Julkaistut luvut kertovat kuitenkin, että rahaa on, mutta se käytetään viisaasti. Kumpikin on vahvistanut rivejään pääasiassa ulkomaisilla nimillä sarjakauden kynnyksellä.

Riku Riskin paluusta ja Kasper Hämäläisen jatkosta huolimatta TPS ei ole niin nimivahva kuin vuosi sitten - siitä ei pääse mihinkään. Nuorten kehittäjänä tunnetuksi tulleella, päävalmentajaksi palanneella Mika Laurikaisella on iso rooli TPS:n menestysreseptissä. FF Jaron osalta pelaajakaartin kärki on jopa aavistuksen verran viime kautta laadukkaampi, mutta mihin runkopelaajien harmaan massan taidot riittävät, on toinen kysymys.

Gnistan ja EIF haastavat TPS:n ja Jaron - Mihin yltävät JäPS, KPV ja SalPa?

Gnistanilla ja useita kausia pitkäjänteistä kehitystyötä tehneellä EIF:llä on oma lusikkansa noususopassa. Eero Markkasen ja Konsta Rasimuksen kaltaiset kokeneet liigajyrät riveihinsä hankkinut Gnisu on rakentanut nousukykyisen joukkueen talven aikana. EIF:n katse on ollut Veikkausliigassa jo pitkään - Salomo Ojala, Tabi Manga ja Tobias Fagerström ovat siirtomarkkinoilta tarttuneita nimiä, joilla nousuprojektia toteutetaan.

Eikä tässä vielä kaikki. Viime kausi osoitti, että jopa Järvenpään Palloseura voidaan laskea yhdeksi potentiaaliseksi menestyjäksi. JäPS ei ole nimivahva, mutta se ei ole joukkueen heikkous vaan vahvuus. Planeettojen radat ovat melko kumollaan, jos JäPS liigaan nousee, mutta pääseminen syksyn jatkopeleihin ei ole mikään huutava vääryys. Ellei sitten tämä kuuluisa nousijan toisen vuoden kirous iske.

Veikkausliigasta pudonnut Helsingin IFK on joutunut rakentamaan toimintansa jälleen kerran uusiksi. Sen myötä myös lähes koko joukkue vaihtui ja uusia nimiä on kerätty sieltä täältä. Siksi olikin melkoinen yllätys, kun talven kovin siirtopommi pamahti juuri Rödan suunnalta. Uutta tulemista tehdään Hymyilevän Viikingin eli Paulus "Paukku" Arajuuren johdolla.

Talvella pelatussa Ykköscupissa HIFK esitti jopa yllättävänkin valmiita otteita. Niistä ja kovista puheista huolimatta HIFK:n pärjääminen olisi megaluokan pamahdus. Sarjapaikan puolesta ei pitäisi olla pelkoa, mutta nousuprojektin todellinen tähtäin kannattaa pitää aikaisintaan vuodessa 2024.

KPV ja SalPa ovat tyrkyllä keskikastin joukkueiksi. SJK Akatemia on porukan häirikkö - reservijoukkueena sillä ei ole Veikkausliigaan asiaa mutta ylhäältä tulevat avut pitävät huolen siitä, ettei ainakaan ilman raivokasta taistelua sarjapaikasta luovuta.

Kasassa on jo yhdeksän joukkuetta, joilla on mahdollisuutta mihin vain. Kolme niistä joutuu karvaasti pettymään ja tyytymään peleihin alemmassa loppusarjassa.

Viimeisestä kolmikosta JJK:lla ja MP:llä riittää eniten haasteita sarjapaikan säilyttämisessä. Ykkösliigaan pääsy on kummallekin kuin oma pieni mestaruus. Kun ensi kaudella on kolme valtakunnallista sarjatasoa, ei viivan alle jääminen taitaisi olla katastrofi kummallekaan seuralle.

Sarjan kolmas nousija Käpylän Pallo on oma lukunsa. KäPa on yksi Suomen parhaista junioripelaajien kasvattajista ja seura luottaa vahvasti nuoriin tälläkin kaudella. Joukkue ei tule olemaan heikoimmasta päästä, mutta sarja on niin tasainen, että muutamalla onnistumisella KäPa on yllättävän ylhäällä ja muutamalla epäonnistumisella joku keskikastiin povattu äkkiä ase ohimolla.

Kaksi paikallisderbyä räjäyttää kauden käyntiin

Ykkösessä pelataan kaksi ottelua perjantaina. Sarja ei voisi alkaa paremmilla otteluilla kuin kahdella paikallisderbyllä.

Gnistan marssii Rödan äänekkään fanijoukon grillattavaksi Töölön jalkapallostadionin prameisiin kulisseihin. Vaan mikä tälle derbylle nimeksi? Stadin derby (HJK, HIFK), Metroderby (HJK, FC Honka) ja Lähiöderby (PK-35, Gnistan) ovat jo varattuja.

Toisessa ottelussa aloitetaan taistelu kahden Pohjanmaan herruudesta. SJK Akatemia saa vieraakseen
FF Jaron. Ylimääräistä latausta lienee tässäkin ottelussa, vaikka tämän suunnan todellinen tahtojen taisto käydään Rantaderbyssä Jaron ja KPV:n välillä.

Lauantain mielenkiintoisin ottelu on EIF:n ja TPS:n välillä. Siinä kaksi potentiaalista nousijaehdokasta hakee ainakin henkistä yliotetta toisesta. KPV mittaa JJK Jyväskylän taidot ja Järvenpään Palloseura vierailee SalPa:n kotikentällä.

Sunnuntain ainoassa ottelussa jaetaan ensimmäisiä tärkeitä pisteitä sarjapaikan säilyttämisen kannalta. MP hyppää bussiin, joka karauttaa joukkueen Käpylän Pallon vieraaksi Kallioon Bragun kentälle.

Artikkeliin liittyviä aiheita: