Kroatia - Suomi 2-3 (0-3)

Suomen toiveet jatkopaikasta U21-poikien EM-karsinnassa säilyivät elossa, kun Pikkuhuuhkajat löi Kroatian 3-2 (3-0). Kroatialle tappio oli ensimmäinen, mutta häviöstään huolimatta sen kärkipaikka säilyi. Pikkuhuuhkajat nousi kuuden pisteen päähän, mutta se on pelannut yhden ottelun vähemmän kuin Kroatia ja kaksi ottelua vähemmän kuin kakkosena oleva Itävalta. Vielä, kun Itävalta voitti Norjan 2-1 (1-1), karsinnan loppusuoralle lähdetään mainioista takaa-ajoasetelmista.

Kroatian pohjoisrajalla Varaždinin pikkukaupungissa pelattu ottelu oli vaihteeksi sellainen, joka sai paatuneimmankin kyynikon pehmenemään edes hetkeksi. Sillä välin heikompihermoiset ehtivät puolentoista tunnin aikana syömään vähintään kahden viikon nitroannokset. Niin jännittävä ja hermoja raastava ottelu oli. Eikä pidä unohtaa sitäkään, että peli oli mainiota jalkapalloviihdettä tilanteiden ja kulkunsa lisäksi myös tasonsa puolesta.

Suomi suorastaan nöyryytti ylimielisesti pelannutta Kroatiaa ja painui taukoon mennessä turvalliselta tuntuneeseen kolmen maalin johtoon. Se ei kuitenkaan riittänyt, sillä Kroatia löi pokeritermein all-in ja tuli toiselle puoliajalle kaasu pohjassa. Yksi toisensa jälkeen Kroatian päävalmentaja Igor Bišcan vaihtoi kentälle vain hyökkäysorientoituneita pelaajia. Pikkuhuuhkajien voitonmarssi muuttui nopeasti henkiinjäämiskamppailuksi ja taisteluksi aikaa vastaan.

Suomi yllätti Kroatian korkealla prässillä, jota vastustaja ei ollut kokenut juuri ollenkaan koko karsintojen aikana. Maaliverkko heilui jo ottelun 11. minuutilla, kun Naatan Skyttä nousi prässäämään pallon kanssa leikkinyttä maalivahtia Dominik Kotarskia ja tökkäsi kuulan hänen jaloistaan maaliin. Oliver Antman oli tehnyt jo mainion esityön niin ikään prässäämällä Kroatian alinta puolustajaa, jolle Kotarski ei voinut palloa syöttää. Skyttä ilmestyi kuin tyhjästä ja kaksinkamppailu päättyi suomalaisvoittoon.

Toinen maali syntyi, kun Suomi oli riistänyt pallon omalla puolustusalueella ja rakensi hitaan hyökkäyksen. Anssi Suhonen syötti pallon kahden kroaattipelaajan välistä Daniel Håkansille, jolla oli tilaa ottaa tyhjät pois ja laittaa poikittainen maalille. Kroatian puolustus seurasi nousun tehnyttä Terry Abladea mutta ei pari askelta alempaa tullutta Skyttää, joka laukoi illan toisen maalinsa.

Suomen juhlat sinetöitiin ensimmäisen puoliajan lisäminuuteilla. Suhonen riisti pallon nätillä liukkarilla kroaattipuolustaja Josip Šutalolta ja syötti sen luukulle. Skyttä jatkoi pallon kantapääkikalla Abladelle, joka laukoi lähietäisyydeltä Pikkuhuuhkajat jo kolmen maalin johtoon.

Kroatia nousi maalin päähän pykälä kerrallaan. Erikoistilanteet ja niiden loppuun asti pelaaminen olivat myrkkyä Suomen puolustukselle. Pari kertaa litran mitan verran vietäväksi joutunut Šutalo puski Kroatian ensimmäisen kavennuksen sivurajalta annetun vapaapotkun jälkitilanteesta. Toni Fruk vastasi toisesta kavennuksesta, joka syntyi setviessä sivurajaheiton jälkeisiä tapahtumia.

Kolmattakin varmaa maalia Kroatialle tarjottiin, mutta Viljami Sinisalo otti oikean gamesaverin ja torjui Roko Simicin ampuman rangaistuspotkun. Pilkku vihellettiin Taneli Hämäläisen rikkeestä. Bartol Franjićin kaatuminen oli kuitenkin sellainen, että ehkä yksi kahdestakymmenestä tällaisesta ylipäätään vihellettäisiin rikkeeksi - saati sitten rankkarin arvoiseksi.

Toisaalta ensimmäisellä puoliajalla keskitys osui boksissa Ville Kosken käteen. Videota voi itse kukin kelata niin paljon kuin haluaa ja vääntää kättä, täyttyivätkö käsivirheen kriteerit vai eivät. Jos täyttyivät, Suomen kohtelu boksissa tapahtuneissa virheissä meni 50/50. Yksi pilkku jäi puhaltamatta ja toinen meni läpi kovin heikoin perusteluin

Tehtyjen maalien ja missatun rankkarin lisäksi Kroatialle tarjottiin neljättä, viidettä ja kuudettakin maalia. Isännillä oli monta maalipaikkaa ratkaista ottelu, mutta Sinisalon vire oli tärkeimmillä hetkillä kohdallaan. Aika monta kertaa vedot menivät myös yli tai ohi.

Kun voittoa katsoo lopputuloksen kautta, Suomen joukkueesta ei löytynyt heikkoa lenkkiä. Skyttä, Suhonen ja Håkans nousivat esille. Skyttä sai nimensä jokaiseen maaliin, mutta sekä Suhonen että Håkans tekivät myös paljon tärkeää näkymätöntä työtä hyökkäyssuuntaan. Ei pidä unohtaa myöskään Sinisaloa, jonka torjunnat kantoivat Suomea kiihkeimmillä hetkillä.

Kaiken juhlinnan keskellä on kuitenkin nostettava esiin jälleen se tuttu ja tunnustettu suomalaisten pahin puute: kansainvälinen pelitempo. Pikkuhuuhkajat oli helisemässä heti, kun Kroatia laittoi kunnolla pökköä pesään. Siinä mielessä nöyryytys on ehkä liioiteltua. Suomi pörhisteli höyheniään ensimmäisen kolmivarttisen, mutta oli saada pahasti nenilleen toisella.

Pikkuhuuhkajat ei pystynyt rauhoittamaan omaa peliä sekunniksikaan, sillä vastustaja oli iholla ennen kuin syöttösuuntaa ehti edes miettiä. Se on nähty monesti, kun Suomi on kohdannut näitä ns. ylikylän joukkueita - miehissä, naisissa ja junioreissa. Tiivis koko joukkueen matala puolustaminen on yhtä tyhjän kanssa, jos ja kun kaikki aika myös pallon kanssa menee paniikista selviämiseen.

Mutta kuten aina ennenkin, vuoden kuluttua kukaan ei muista miten ottelu voitettiin. Eikä muista sitä millä tyylillä se voitettiin. Lopussa vain maalit ratkaisevat ja lopputulos merkitsee. Gijonin ihme on nähty, Pariisin ihme on koettu. Nyt makustellaan Varaždinin ihmettä. Olkaa hyvät ja nauttikaa.

Ti 29.3.2022, Varaždin, Stadion Varteks
Kroatia - Suomi 2-3 (0-3)
11. 0-1 Naatan Skyttä
29. 0-2 Naatan Skyttä
45.+3 0-3 Terry Ablade
71. 1-3 Josip Šutalo
87. 2-3 Toni Fruk

-Raine Pernu

Artikkeliin liittyviä aiheita: