Ilveksen kauden ensimmäinen kotiottelu hallitsevaa mestaria HJK:ta vastaan näytti eron sarjan tyvipään ja kärjen välillä. Hallitseva mestari vei matsin pelkällä rutiinilla, esittämättä mitään ihmeellistä, paria komeata maalia lukuun ottamatta.

Klubin kaksi erikoistilannemaalia ja Kasper Terhon kaunis ylänurkkalaukaus veivät ilman tamperelaisten purjeista alle puolessa tunnissa. Tehokasta kyllä, mutta antaa myös nuorelle Ilvekselle aiheen katsoa peliin.  Ilves-kannattajat saattavat väittää, ettei tulos vastannut pelitapahtumia, mutta erikoistilanteetkin kuuluvat peliin ja stadilaiset olivat niissä tehokkaita.

Ilveksen päävalmentaja Jarkko Wiss lienee asiasta samaa mieltä. Miten naapurin toppari pääse puskemaan kulman sisään neljän oman pelaajan ympäröimänä, keskeltä maalintekosektoria? Miten vapaapotku menee sisään maalivahdin kulmaan, vaikka edessä on viiden oman miehen muuri?

Ennalta vahvemman vastustajan kunnioittaminen on tervettä, liiallinen nöyristely ei. Ilves-lauman olemuksessa ei ollut tietoakaan siitä petolaumasta, joka kävi hakemassa Oulusta kolme pistettä taistelevalla ja hyvin organisoidulla ilmeellä. Johtuiko se Wissin inhorealistisen nöyrästä pelisuunnitelmasta? Vai oliko jälleen kerran kyseessä liiallinen kunnioitus suurta ja mahtavaa HJK:ta kohtaan?  

HJK sai rutiinivoiton helpolla. HJK:n tasoista joukkuetta on vaikea voittaa, jos sen päästää kolmen maalin etumatkalle. Tuloksesta päätellen HJK-valmennuksella oli varaa tehdä Cup-finaalissa esiintyneeseen aloitusmiehistöönsä peräti kuusi muutosta Cup-finaalista.

Maalintekijät:

8ʹ 0-1 Daniel O′Shaughnessy

25ʹ 0-2 Lucas Lingman

30ʹ 0-3 Casper Terho

Toimittaja: Junnu Leskelä

Artikkeliin liittyviä aiheita: