Huuhkajien kapteeni Tim Sparv on ilmoittanut lopettavansa pelaajauransa.

Oravaisista kotoisin oleva Sparv, 34, jätti jälkensä suomalaiseen jalkapallohistoriaan erityisesti maajoukkuepaidassa. Sparvilla oli kädessään kapteeninnauha, kun hän johdatti Huuhkajat historiansa ensimmäisiin arvokisoihin 2021. Keskikentän keskustassa viihtynyt Sparv tullaan muistamaan paitsi peliälystään, johtajuudestaan ja periksiantamattomuudestaan kentällä, myös mittavista ansioistaan kentän ulkopuolella.

Vuoden 2021 aikuisten EM-kisat eivät olleet ensimmäiset arvokisat, joissa Markku Kanerva valmensi ja Sparv toimi Suomen kipparina. Kaksikko oli tehnyt saman tempun nuorten maajoukkuetasolla jo vuonna 2009, jolloin pelatuissa alle 21-vuotiaiden EM-kisoissa Sparv teki Suomen ainoan maalin kisojen avausottelussa Englantia vastaan. Aikuisten maajoukkueen rinkiin Sparv oli nostettu jo edeltävän talven harjoitusmaaotteluissa, ja saman vuoden syksyllä Sparv debytoi myös karsintapeleissä kotiottelussa Walesia vastaan. 

Mixu Paatelaisen päävalmentajakauden alussa 2011 Sparv vakiinnutti paikkansa maajoukkueen avauskokoonpanossa, ja siitä lähtien hän on pysynyt Huuhkaja-avausten vakionimenä lähes aina kunnossa ollessaan. Sparvista tehtiin Niklas Moisanderin varakapteeni vuonna 2015, ja varsinaiseksi kapteeniksi hän nousi 2017, kun Moisander lopetti maajoukkueuransa ja vanha U21-valmentaja Kanerva pääsi aloittamaan ensimmäiset kokonaiset karsintansa aikuisten maajoukkueen päävalmentajana. 

Kanervan ja Sparvin johdolla menestys olikin hyvää. Suomi voitti Nations League C:n lohkonsa 2018, sai suoran kisapaikan EM-karsinnoista 2019, sijoittui Nations League B:n lohkossaan kakkoseksi Walesin takana 2020 ja karsiutui niukasti EM-kisojen neljännesvälieristä 2021. Puolustavana pelaajana Sparv ei välttämättä kerännyt aina suurimpia otsikoita, mutta hänen merkityksestään maajoukkueelle kertoo hieman kenties tilasto, jonka mukaan Huuhkajat ei voittanut syyskuun 2011 ja lokakuun 2019 välillä yhtään kilpailullista ottelua, jossa Sparv ei ollut kentällä.

Seuratasolla Sparv aloitti junioriuransa pohjanmaalaisessa Norrvalla FF:ssä, josta hän siirtyi englantilaisen Southamptonin akatemiaan vain 16-vuotiaana. Sparvin akatemiajoukkueessa pelasi monia tulevia Valioliigapelaajia Theo Walcottista Gareth Baleen, mutta Sparvin oma ura aikuisten tasolla käynnistyi ruotsalaisessa Halmstadissa. Lyhyen VPS-lainan jälkeen Sparv murtautui Allsvenskanissa avauskokoonpanoon pysyvästi syksyllä 2008, ja hyvän kauden 2009 johdosta FC Groningen hankki Sparvin Hollantiin kaudeksi 2010. Kolmen Groningen-vuoden jälkeen Sparvin tie kävi 2. Bundesliigassa pelanneen Greuther Fürthin kautta tanskalaiseen Midtjyllandiin kaudeksi 2014. 

Tieteeseen ja tilastoanalyysiin skouttaamisensa perustanut seura kiinnostui Sparvista, koska suomalaisen joukkueet saivat keskimäärin enemmän pisteitä aina hänen ollessaan kentällä. Midtjyllandissa Sparv ottikin paikkansa kentältä välittömästi. Syksyllä 2015 Midtjylland pääsi Eurooppa-liigan lohkostaan jatkoon kohdaten pudotuspeleissä, ja samana vuonna Sparv pokkasi myös Vuoden jalkapalloilijan palkinnon. Eurooppa-liigan pudotuspeleissä Sparv debytoi kapteenina myös Midtjyllandissa, kun vastaan asettui pudotuspeleissä Manchester United. Tanskassa uran kohokohdiksi nousivat lopulta maan mestaruus 2018 ja Tanskan cupin voitto 2019.

Tanskasta Sparv siirtyi Kreikan liigassa pelanneeseen AEL:n kesällä 2020. Seikkailu Kreikassa oli täynnä tapahtumia, mutta EM-kisojen jälkeen edessä oli siirto HJK:hon. Rikkonainen syksy 2021 ja samalla Sparvin pitkä pelaajaura päättyivät lopulta onnellisesti pokaalin nostoon ja Suomen mestaruuteen. 

Sparv on kärsinyt loukkaantumisista läpi uransa. Keväällä 2021 polvivammat jopa uhkasivat osallistumista kauan odotettuihin EM-kisoihinkin. Päättäväisen kuntoutusjakson jälkeen kapteeni kuitenkin taisteli itsensä riittävään kuntoon pelatakseen vielä kaksi ottelua huipputasolla. Sparvin ollessa kentällä EM-kisoissa Suomi ei päästänyt yhtäkään maalia. 

Pelaamisensa ohessa Sparv on puhunut ja vaikuttanut aktiivisesti lasten liikuntaharrastusten puolesta. Yhdessä isänsä Tor “Toffe” Sparvin kanssa Sparv on ollut mukana rahoittamassa Vaasan ja Oravaisten jalkapallo- ja liikuntaolosuhteiden parantamista.

Erityisesti uransa loppupuolella Sparv on pyrkinyt vaikuttamaan myös kenttien ulkopuolella. Hän on blogannut aktiivisesti paitsi jalkapallosta sekä siihen liittyvästä psykologiasta ja johtamismalleista, myös jalkapallon ulkopuolisista asioista. Kirjallisuuden ystävänä tunnettu Sparv on kannustanut nuoria mukaan lukuharrastuksen pariin, minkä lisäksi hän on ottanut kantaa ja pyrkinyt vaikuttamaan esimerkiksi mielenterveyteen, ilmastonmuutokseen, rasismiin sekä kielelliseen ja sukupuolten tasa-arvoon liittyviin ongelmiin. Sparvin johdolla Huuhkajat on muun muassa tasa-arvoistanut saamansa rahalliset korvaukset naisten A-maajoukkueen kanssa yhtenä ensimmäisistä jalkapallomaajoukkueista maailmassa. 

Esimerkillään Sparv on pyrkinyt kannustamaan myös muita huippu-urheilijoita käyttämään ääntään. Tästä hän saanut myös useita tunnustuksia, kuten kansainvälisten pelaajayhdistysten kattojärjestö FIFPro:n Player Voice Awardin vuodelta 2021. Samana vuonna Sparv voitti myös Captain’s Ball -palkinnon ansioistaan suomalaisessa jalkapallossa. 

Tim Sparv pelasi A-maajoukkueessa yhteensä 84 ottelua, joissa maaleja syntyi yksi, vieraissa Pohjois-Irlantia vastaan 2012. Kapteenina hän aloitti 35 ottelua edustaen maataan aina tyylillä, josta jokainen suomalainen jalkapallonseuraaja on voinut olla ylpeä. 

Lähde: Suomen Palloliitto

Artikkeliin liittyviä aiheita: