VPS - AC Oulu 1-0 (1-0)

VPS voitti lauantaina Liigacupin C-lohkon toisen kierroksen ottelussa AC Oulun Vaasan Elisa Areenalla 1-0. Löysätempoinen ja runsaiden vaihtojen sävyttämä ottelu oli sekavaa katsottavaa. Vaasalaisia varmasti tyydyttää tulos, mutta peliesitys jäi piippuun. Oululaiset saivat puolestaan tietää, että heillä ei ole varaa jättää 5-6 avauksen pelaajaa penkille edes sarjanousijaa vastaan, mikäli voitto kiinnostaa.

Joukkueiden keskinäisestä voimasuhteesta on lauantain perusteella vaikea lausua juuri mitään. Ottelussa oli vielä mukana testipelaajia ja avauskokoonpanot olivat kaukana siitä, mitä kesällä tullaan näkemään. VPS säästeli juuri joukkueeseen liittyneitä pelaajia. Lisäksi joukkue vahvistuu vielä lähiaikoina keskikenttäpelaajalla ja hyökkääjällä. AC Oululla oli kentällä jonkinlainen b-kokoonpano.  

Molemmat joukkueet olivat aloittaneet Liigacupin pirteästi. VPS hävisi ensimmäisen kierroksen ottelunsa KuPS:lle vieraissa 3-1, mutta joukkueen ilme oli aktiivinen ja pelirohkea ennalta vahvempaa vastaan. AC Oulu puolestaan haki vieraista pinnan SJK:lta 2-2 tuloksella, eikä oululaisilla ollut pelillisiä vaikeuksia SJK:ta vastaan.   

Ottelu käynnistyi AC Oulun hallinnalla. Oululaiset pääsivät pallon päälle ja se tuotti heti pari läheltä piti-tilannetta. Sitten kesken AC Oulun hyvän pallollisen vaiheen, VPS sai riiston hyökkäysalueella, pallo päätyi hyökkääjä Kalle Multaselle, joka tälläsi pallon alanurkkaan 20-metristä. Ottelua oli pelattu 9 minuuttia.

Maalin jälkeen VPS:n pallollinen peli heräsi henkiin ja ottelutapahtumat tasoittuivat. AC Oulun päävalmentaja Ricardo Duarte oli piirtänyt joukkueensa 4-3-3-muotoon ja asettanut prässilinjan puoleen kenttään. Sen myötä VPS:lla oli vaikeuksia päästä keskialueen yli pelaamalla, joten vaihtoehdoksi jäi isot pallot vierasjoukkueen linjan taakse. Ajatus hyvä, mutta AC Oulun alakerran oli helppo lukea kaukaa omalta kenttäpuoliskolta lähteneet roiskaisut.

VPS:n päävalmentaja Jussi Nuorela oli piirtänyt joukkueensa 3-4-3-muotoon. Se jätti laidoille tilaa, jota oululaiset eivät kyenneet hyödyntämään ottelun alun paria tilannetta lukuun ottamatta. Oululaiset saivat toistuvasti painettua pelin VPS:n puolustusalueelle, mutta kovin suurta vaaraa pallonhallinta ei synnyttänyt. Oululaisten pallollista tekemistä leimasi neuvottomuus, minkä voi ymmärtää, kun pelaajat eivät ole pelanneet aikaisemmin yhdessä. Eikä sitä helpottanut toisen puoliajan vaihtorumba.   

Toinen puolikas alkoi AC Oulun komennossa, mutta ottelutapahtumat tasoittuivat nopeasti. VPS oli puoliajalla nostanut prässilinjaansa ylemmäs häiritsemään oululaisten pelin avaamista ja rakentelua. Se tuotti hetkittäin tulosta, kun oululaiset sekoilivat avatessaan pallon kanssa ja menettivät sen toistuvasti omalla kenttäpuoliskollaan ihan perustilanteissa. Veikkausliigan kärkijoukkueet olisivat tehneet noista tilanteista 2-3 maalia.  

60 peliminuutin kohdalla alkoi vaihtoruletti, joka sekoitti peliä entisestään puolin ja toisin. Urheilijoiden peliajan vuoksi tehdyt ”turhat” vaihdot vesittävät ottelut katsojien kannalta, mutta ne ovat tärkeitä pelaajille.

Ottelun loppu mentiin päästä päähän ja pari maalipaikkakin nähtiin, mutta palloa ei saatu maaliin, vaikka AC Oulu yritti suorastaan tyrkyttää kotijoukkueelle toista maalia. AC Oulukin sai pallon vielä tolppaan, mutta siihen se sitten jäikin.

Lauantain matsi oli sekavaa katsottavaa. Jotakin yleisluontoisia huomioita siitä kuitenkin saattoi tehdä. VPS näytti hitaalta. Joukkueen pallollinen tekeminen oli verkkaista. Kun pallotempo on löysä niin pelaaminen näyttää hitaalta ja joukkue staattiselta. Puolustussuuntaan vaasalaisilla eri ollut suurtakaan hätää alun jälkeen. Muoto oli nöyrästi nipussa ja puolustustahtoa riitti. Hyökkäyspelaamisessa vaasalaisilla on vielä tekemistä. Hyökkääminen oli sattumanvaraista ja hätäistä. Kaikki VPS:n vaaratilanteet syntyivät oululaisten omista virheistä.

AC Oulu ei voi olla tyytyväinen oikein mihinkään. Tappio on tappio, vaikka voissa paistettaisiin. Puolustus haparoi eteen ja taakse. Hyökkäyspelikin tuotti vaikeuksia. Siitä oli vaikea tunnistaa mitään systemaattista. Alun paria tilannetta lukuun ottamatta oululaisten hyökkäyspelaaminen oli nopan heittoa. VPS:llä ei ollut puolustussuuntaan kovinkaan suuria murheita. Siitä todisteena nolla maalisarakkeessa.

Lauantain ottelu oli tyypillinen Liigacup-matsi, jolla on virallisen ottelun status, mutta johon kaikki suhtautuvat harjoitustapahtumana. Vai mitä voi sanoa ottelusta, jossa tehdään 12 vaihtoa? Pelaajat tarvitsevat peliaikaa ja valmentajat haluavat nähdä heidät tositoimissa. Se on ymmärrettävää, mutta Liigacupin statusta tai mielenkiintoa se ei nosta.

VPS-AC Oulu 1-0 (1-0)

9ʹ 1-0 Kalle Multanen

Toimittaja: Junnu Leskelä

Artikkeliin liittyviä aiheita: