Uudistuksen myötä Suomessa on kolme valtakunnallista jalkapallosarjaa. Ykkönen on nyt "uusi" Ykkönen, kun se muuttui kolmanneksi korkeimmaksi sarjatasoksi ja koostuu suurimmaksi osaksi kokonaan uusista seuroista ja joukkueista.

Sarjakauden kynnyksellä PalloTV kyseli kuulumiset kolmelta Ykkösen alkuun valmistautuvalta seuralta. Niitä yhdistää yksi asia. Jokainen kolmesta - FC Jazz, KPV ja RoPS - ovat pitkän historian omaavia seuroja ja tulevat perinteisiltä jalkapallopaikkakunnilta, joissa huipputason jalkapallo on ollut tai on edelleen alamaissa.

Ainoa seuroja erottava tekijä on se, että FC Jazzin ja RoPS:n kilpailullinen käyrä näyttää pieniä elpymisen merkkejä. KPV:n osalta tämä kausi osoittaa, onko kokkolalaisseuran alamäki pysähtymässä vai vieläkö se jatkuu. Jonkinlaisessa stagnaation tilassa kaupungin edustusjalkapalloilu joka tapauksessa on.

RU-38 ja Ässät ensimmäiset Mestaruussarjaseurat

Ensimmäisenä ääneen pääsee Pori. Porilaisen jalkapallon juuret ulottuvat pitkälle historiaan, mutta vasta kaudella 1959 tehdasseura Rosenlewin Urheilijat-38 oli kaupungin ensimmäinen Mestaruussarjassa pelannut joukkue. RU-38 nappasi debyyttikaudellaan hopeaa ja takoi komeita lukuja myös yleisötilastossa. Seuraavana vuonna tuli lähtö, vaikka cupissa RU-38 ylsi finaaliin asti.

Raha ratkaisi jo tuolloin. Oy W. Rosenlew Ab luopui kalliiksi käyneestä urheilutoiminnan ylläpitämisestä. RU-38 yhdistyi PoPa:n ja Kärppien naimakaupasta syntyneen Karhujen kanssa. Porin Ässät näki päivänvalon. Ässät pelasi Mestaruussarjassa kaksi kautta 1968-69, minkä jälkeen seuran jalkapallotoiminta häipyi melko nopeasti parrasvaloista. Ässät jäi elämään jääkiekkokaukaloissa, mutta jalkapallojaoston toiminta loppui 1981.

PPT nousi SM-sarjaan 1980-luvun puolivälissä

Seuraavan kerran pääsarjakartalla oli täplä Porin kohdalla vasta 1984. Nyt oli Porin Pallo-Toverien vuoro lähteä matkalle maineeseen. PPT pelasi SM-sarjaa viisi peräkkäistä kautta 1984-88. Kahden divarivuoden jälkeen seura palasi liigaan kaudeksi 1991.

Markkinamiesten ideariihen jälkeen PPT:stä kuoriutui modernimpi ja trendikkäämpi FC Jazz kaudeksi 1992. Viihdyttävä sambafutis rantautui Suomeen Luiz Antonion ja muiden brassipelaajien johdolla.

FC Jazz voitti ensin pronssia ja heti perään Suomen mestaruuden 1993. Yli 11 000 katsojaa seurasi kultamitalin ratkaissutta ylemmän loppusarjan ottelua MyPa:aa vastaan. Mestaruutta seurasi kaksi nelossijaa, minkä jälkeen FC Jazz juhli liigan voittoa vielä 1996. Kaikella tällä oli hintansa. Menestyskäyrä kääntyi alas päin ja FC Jazz ajatui talousvaikeuksiin. Seuran nimi sotkettiin myös veronkiertoskandaaliin pimeinä maksettujen palkkioiden vuoksi.

Veikkausliigasta putoaminen johti konkurssiin

Neljäntoista peräkkäisen liigakauden jälkeen FC Jazz hävisi karsinnoissa IFK Mariehamnille ja putosi Ykköseen vuoden 2004 päätteeksi. Ykkösessä seuraa ei nähty, vaan FC Jazz ajautui konkurssiin. Seuran viestikapula siirtyi FC Jazz Junioreille, joka pudotti lisäliitteen nimestään muutamaa vuotta myöhemmin.

FC Jazzin konkurssin jälkeen Porin edustusjalkapallo on ollut enemmän tai vähemmän käymistilassa, mutta ei aivan pimennossa kuitenkaan. Perinteisen toimijan väistyttyä huipputason tuulia haistelemaan ilmestyi kaksi muutakin yrittäjää. Musan Salama pelasi Ykkösessä viisi kautta 1999-01 ja 2020-21. Vuosituhannen vaihteessa Porista oli siis peräti kaksi seuraa valtakunnallisissa sarjoissa.

FC PoPa kokeili onneaan kolmen kauden ajan 2009-11. Seura oli parhaimmillaan kolmas eli Pori kävi tuolloin jopa lähellä paluuta liigan parrasvaloihin. Myös FC Jazz piipahti kolmen kauden ajan Ykkösessä viime vuosikymmenen puolivälissä kausina 2014-16. Kertaakaan rahkeet eivät riittäneet pidemmälle.

Entä nyt? Mitä kuuluu Porin jalkapallolle? Kysymykseen vastaa 90-vuotisjuhlavuottaan viettävän FC Jazzin toiminnanjohtaja Tommi Pikkarainen.

Toimittaja: Junnu Leskelä
Teksti: Raine Pernu

Artikkeliin liittyviä aiheita: