Ranska - Suomi 2-0 (1-0)

Suomen U17-tyttöjen avausottelu Bosnia-Hertsegovinan emännöimässä EM-lopputurnauksessa oli tappiollinen. Ranska voitti Minihelmarit maalein 2-0 (1-0) Široki Brijegissä pelatussa ottelussa. Maalintekijöinä kunnostautuivat Shana Chossenotte ja Lucie Calba.

Peliesityksiin nähden tappio tuntuu harmilliselta, sillä Suomen puolustus lahjoitti molemmat maalit Ranskalle. Vaikka vastustaja oli kenttäpelissä hallitsevampi osapuoli ja voitti maalintekoyritykset murskaavasti 22-4, olisi piste voinut olla ihan realistinen tulos. Siihen olisi tarvittu ripaus tuuria ja ennen kaikkea huolellisempaa puolustamista.

Kun maalipaikoista kertovaa tilastoa penkoo hiukan tarkemmin, paljastuu Ranskalla olleen vain seitsemän kohti maalia mennyttä yritystä. Se on loppujen lopuksi ihan inhimillinen lukema ja kertoo siitä, kuinka kohtuullisen hyvin Suomen puolustuspeli onnistui lukuun ottamatta kahta karkeaa, yksittäistä ja paljon maksanutta virhettä.

Ranska maalasi omat osumansa yhden harhasyötön ja yhden pallonmenetykseen johtaneen kommunikaatiokatkoksen jälkeen. Chossenotten avausmaali syntyi suomalaispuolustajan ollessa pallon kanssa selin hyökkäyssuuntaan. Juuri, kun hän oli kääntymässä, Chossenotte riisti pallon ja sijoitti sen maalivahti Ellan Arpiaisen längistä verkkoon.

Toinen maali rakennettiin suomalaisten keskialueen pallonmenetyksestä. Suomi sai pallon hetkeksi takaisin haltuunsa, mutta purkuyritys omalla puolustusalueella meni suoraan ranskalaispelaajan jalkoihin. Syntyi nopea hyökkäys, joka päättyi Calban pommiin. Arpiainen ei voinut sille yhtään mitään.

Muutoin viimeinen terä ranskalaisten hyökkäämisestä oli poissa. Se takoi laukauksia liukuhihnatahtiin, mutta niitä saa ihan rauhassa takoa, jos määränpää on jossain muualla kuin maalipuiden välissä. Ranska on kuitenkin maailmanluokan joukkue. Jos pelaamalla ei saa tehtyä maalia, se käyttää vastustajan heikot hetket armotta hyväkseen. Ranska oli myös erittäin vaarallinen erikoistilanteissa, mutta niistä se ei tällä kertaa täysosumia tehnyt. Tuuriakin oli mukana: tolppa pelasti Minihelmarit kahteen otteeseen.

Suomen hyökkäyspeli oli hidasta. Minihelmarit piti ranskalaiset omassa päässä hyvin kurissa, mutta hyökkäyksien päättäminen tyssäsi pallollisen pelin hitauteen. Alakerrassa pallon hidas siirtely oli viisasta. Ranskaa vastaan oli turha yrittää nopeita hyökkäyksiin lähtöjä - sillä taktiikalla noutaja olisi tullut entistä nopeammin ja entistä isommin lukemin.

Mutta, mutta. Sitten, kun oli ratkaisujen aika viimeisellä kolmanneksella, suomalaishyökkäys tyssäsi useasti pallonmenetykseen tai ranskalaispuolustuksen organisoitumiseen juuri hitauden takia. Vauhti pysähtyi ja syöttösuuntaa haettiin hetkellä, jolloin kaasua olisi pitänyt pystyä lisäämään entisestään. Pallotempo ja tempo ylipäätään on Suomen suurin ongelma kansainvälisillä kentillä. Onhan siitä jauhettu. Ja tullaan jauhamaan.

Suomella oli myös tilankäyttöongelma. Ranskan suoraviivaisuuteen ja nopeuteen pyrkinyt pelitapa jätti kentälle runsaasti tilaa, mutta Suomi ei pystynyt sitä täysipainoisesti käyttämään hyödyksi. Kolmas adjektiivi, joka kuvaa Ranskan pelaamista, on fyysisyys. Sen kanssa Suomella ei ollut ongelmia.

Ti 3.5.2022, Široki Brijeg, Stadion Pecara
Ranska - Suomi 2-0 (1-0)
40. 1-0 Shana Chossenotte
72. 2-0 Lucie Calba

-Raine Pernu

Artikkeliin liittyviä aiheita: